Pientä fiksaamista

Ongelma. Siitä se aina lähtee. Joko jokin on rikki tai ei muuten vaan enää "toimi" käytössäni. Liian pieni, liian suuri tai liian lyhyt. Siitä se pakonomainen tarve lähteä muokkaamaan ja korjaamaan alkaa. Mietitään, suunnitellaan ja hankitaan tai etsitään omista nurkista oikeat tarvikkeet joilla muutos saadaan aikaan. Yleensä pihdit ja pikaliima kantaa jo aika pitkälle. Olen vuosien ajan jo muokkaillut omia vaatteita, tavaroita ja huonekaluja käyttööni sopiviksi. Aina muutos ei ole ollu niin onnistunut, mutta oonpahan itse ryssinyt ja päässyt kokeilemaan. Joskus jo pelkkä hihnan vaihto tai helman lyhennys on riittänyt. Ei se muuta maailmaa, mutta minun pikku kuplani ainakin on sen päivän tai muutaman seuraavankin paljon onnellisempi ja valoisampi.

Aina näpertelyni idea ei ole muuttaa tuotteen ulkonäköä, vaan antaa sille uusi elämä, eikä se aina ole niin maatamullistavaa. Tämän blogin idea onkin vain auttaa näkemään se mahdollisuus, mikä siinä vanhassa juttusessa on, mutta joka ei enää oikein toimi. Vanhan asian muokkaaminen ja korjaaminen tekee siitä uniikin ja juuri itselleen sopivan tuotteen, jolla myös säästetään luonnon varoja.

Vuosia sitten ostin itselleni ihanan punaisen laukun, joka silloiseen tyyliini ja makuuni sopi lyhyine olkahihnoineneen. Silloin ei haitannut että laukku oli kainalomallia ja vei viimeisetkin hermot, kun ei pysynyt olkapäällä ilman  liimaa tai toisen käden kunnollista puristusta. Nykyään haluan pitää hermot viileän rauhallisina ja kädet laukku vapaina. Ei siis auttanut kuin joko ostaa uusi laukku tai tehdä pientä fiksausta entiseen. Monien erilaisten ideoiden ja kokeilujen jälkeen, hieman jopa vahingon kautta löysin ratkaisun. Vanha punainen kalanruotoletitetty vyöni pääsisi uudeksi ja ennen kaikkea pidemmäksi laukun hihnaksi. Vapaus laukun pitelystä olisi koittanut!

Muutos siis alkoi siitä, että leikkasin vanhan hihnan laukusta irti. Irrotin tulevasta hihnasta vyön soljen ja leikkasin päät oikean kokoisiksi, jonka jälkeen ompelin päät kiinni laukun metalli renkaiden ympärille. Helppoa ja tehokasta. Ompelussa kannattaa pitää mielessä että se sattuu. Nahka on aika vahvaa ja vahinkoja sattuu... Nimerkillä sormesta tulee verta. Muutos ei sinäänsä muuttanut ulkonäköä liki ollenkaan, mutta käyttömukavuutta sitäkin enemmän.

Vanhalla olkahihnalla

Muutoksen jälkeen

Ja eikun seuraavien projektien pariin. Hauskaa viikonloppua vaan muillekin!