Unien viemää

Kuinka moni on ollut soturi sopuli ja ratsastanut pinkillä minatyyri gorillalla viidakossa sotien vihreitä apinoita vastaan mango- lingoilla? Tai nähneet kuinka yksi parhaista ystävistä menee naimisiin vihreän kääpiö kuninkaan kanssa ja saanut sinisiä jättiläis vauvoja puolen valtakunnan ohella? Vastaus. Minä. Minulla on ehkä maailman kummallisimmat, friikeimmät ja cooleimmat unet, kiitos hyvin vilkkaan mielikuvitukseni. Hyvinä puolina tässä on se, että oikeasti näkee asioita mitä ei koskaan tulisi kenellekään mieleen, mutta valitettavasti se ei aina ole niin leppoista ja ihanaa. Painajaiset nimittäin ovat aivan yhtä mielikuvituksellisia ja aivan helkatin pelottavia. Ikään kuin normaali painajainen potenssiin kymmenen. Onneks ja valitettavasti monet hyvistä ystävistäni voivat samaistua tähän friikki-uni-sirkukseen. Siksipä päätin tehdä yhdelle parhaista ystävistäni unisieppari suojelemaan pahoilta unilta ja möröiltä.

Materiaaleina kaverille tulevaan unisieppariin käytin vanhaa rannekorua (unisiepparin kehä), vanha violetti rannekorunauhahommeli ( kieputin rannekorun ympärille), violetti nahkanauha ( unisiepparin verkko), helmiä ja muita koristeita ja sulkia, sekä kuumaliimaa jotta koko homma pysyy varmasti kasassa postituksenkin jälkeen. ( Ohjeissa oleva unisieppari on eri ja sen lopputuloksen näette seuraavassa jaksossa ;P ).

Näin siis teet unisiepparin:

Step 1. Tee ripustuslenkki aivan nauhan päähän ja solmi se kehään kiinni. Tämän jälkeen päällystä/ kieputa kehä valitulla nauhalla ja koristeilla. Koristeen voi joko lisäta samalla kuin päällystää kehää tai jälkikäteen rautalangalla tai liimaamalla

Step 2. Solmi toinen verkon punonta nauhan päistä kehään hyvin kiinni (kannattaa sitoa alas tai sivulle, kohdalle johon laittaa jotain koristeita, jolloin solmu kohta peittyy). Aloita keskus verkon punominen tekemällä 6- 1000 (riippuen rinkulan koosta) löysää lenkkiä rinkulaan, kieputtamalla narua kehän ympärille tasaisin välimatkoin. Jatka rinkuloiden punomista välillä lenkkejä kirstellen, jotta näet milloin kerroksia on tarkeeksi, kunnes keskusta on melkein kokonaan umpeutunut.Viimeisten kierrosten teossa kannattaa apuna käyttää neulaa.

Step 3. Lisää keskus helmi (ei pakollinen) ja päättele nauhan pää.

Step. 5. Lisää sulat tai lisä kehät unisieppariin halutuille kohdille.

Step 6. Laita pikaliimaa tai kuumaliimaa solmukohtiin ja muihin purkautumis vaarassa oleviin kohtiin.

 Ja vóila homma on valmis.

Unisieppari ystävälle <3

Eli kauniita unia vaan kaikille! Ja paljon kärsivällisyyttä verkon punontaan...

Kuvat käyttöön

Kaikilla on jokin heikkous. Joidenkin sydän alkaa pamppailemaan tuhatta ja sataa kun näkevät siistin auton, prätkän, pojan, mekon tai maailman kauneimman parin kenkiä. Minun salainen paheeni (kaikkien muiden "salaisten paheideni" joukossa) on kauniit kuvat ja kortit. Jos näen kuvan joka miellyttää se on aivan pakko ostaa tai leikata ja ottaa talteen. Ja tästä on hieman tullut jo ongelma. Addiktio. Kun kaapit pullistelevat kortteja ja leikattuja kuvia on niille lopulta keksittävä jotain käyttöä, tai ne joutuvat roskiin liian tavara ahdistuksen kourissa ollessani. Perus keino ottaa kuvat ja kortit käyttöön on tehdä kollaaseja ja erilaisia tauluja, jotka sitten voi kehystää ja laittaa seiniä koristamaan. Itse näpertelijänä olen ihastunut niiden lisäksi, rumien asioiden kaunistamisesta. Joten jokin aika sitten kaivoin esiin kaikki rumat vihkoset, kirjaset ja kansiot ja ryhdyin töihin. Leikkelin, liimailin ja sommittelin ja lopulta edessäni olikin kasa kauniita asioita.

Valokuva-albumi/matkapäiväkirja, vihkoja, kirjasia ja kulmakansioita kaunistettuina.

Vuosien aikana olen tehnyt ja tuunaillut monia muitakin kirjasia niin itselleni kuin lahjaksi, joita ei nyt löytynyt kuvattavaksi. Tein muunmuassa siskolleni hänen Japanin matkastaan satukirjan, joka tietenkiin kuvitettiin siskoni ottamilla matkakuvilla. Yksi suosikeista noista yllä olevista on ehdottomasti tuo vihreä valokuva-albumi/ matkapäiväkirja johon laitoin muistoja ja erilaisia lippuja ja lappusia 2 viikon euroopan valloitukseltani miljoona vuotta sitten.

Mahdollisuuksia on aivan rajattomasti mitä kaikkea voi tehdä. Ja tämä on niin yksinkertainen tapa piristää omia tavaroita. Eikä maksa mitään. Vaatii vain aikaa ja liimaa :) . Ja materiaaleina voi käyttää lahjapapereita, värillisiä papereita ja kartonkeja, nappeja, nauhoha, kiviä, simpukoita, kaarnaa... Ihan mitä vaan mieleen tulee! Ja lopputulos on aina jotain aivan ihanaa ja erilaista! I´m loving it! Tämä antaa myös hyvän tekosyyn jatkaa kuvien ja korttien keräilyä.. Eihän sitä koskaan tiedä milloin niitä taas tarvitsee ;) .

Tyyny special

Tyynygeeni. Jokainen nainen ja ennen kaikkea jokainen poikaystävä/aviomies tietää mitä se tarkoittaa, tai ainakin mitä se saa aikaan. Tyynyjä, sisustustyynyjä tarkemmin ottaen täytyy olla joka puolella; sängyllä, sohvalla, nojatuoleilla, jopa lattialla. Ja ei, yksi tai kaksi ei riitä! Niitä pitää olla paljon, siis hyvin paljon! Jokaisessa eri kuosissa ja värissä. Mitä enemmän sitä parempi, ainakin naisten mielestä. Mieluiten vielä varalla erilaisia jos vaikka mieli muuttuu tai haluaa vaihtaa asunnon ilmettä helposti ja edullisesti. Miehet taas. No niillä olioilla on aivan toinen näkemys tyynyistä ja niiden olemassaolon tarpeellisuudesta. Niiden mielestä yksi tyyny riittää. Se yksi, joka on miljoona vuotta vanha ja kauhnaisempi kuin kulkukoira. Se on hyvä. On se ainakin pehmeämpi kuin kiva, joten sillä on kiva nukkua. Muuhun tarkoitukseen tyynyjä ei tarvita, ainoastaan nukkumiseen. Entinen poikaystäväni jaksoikin aina ihmetellä ja kummastella tyynyjeni määrää sängylläni. Ihan kuin poika rukka olisi tippunut Aliisan perässä kaninkoloon ja päätyny Ihmemaahan.

Muttapa siis olen koonnut pienen kollaasin tyynyista joita olen vuosien aikoina väsäillu ja tuunaillu, uusimpana tulokkaana tuo iso, jopa lattiatyynyksi kelpaava ihanuus. Tämä rakkaus pakkaus syntyi vanhasta huivista (ostettu kirpparilta), vanhemmilta takavarikoidusta entisestä huonekalu pehmusteesta (siitä joka suojaa huonekaluja kuljetuksen aikana) ja kankaasta jota löysin kaapin perältä.Uniikki ja ihana tyyny tulikin maksamaan kokonaisuudessaan ehkäpä huimat 3€. Ei paha!

Tyynyn tekeminen oli helppoa kuin mikä. 

Step 1. Leikkaa kangas kahdeksi oikean kokoiseksi kappaleeksi. 

Step 2. Omepele kangas palat ja huivi toisiinsa nurjalta puolelta kiinni kolmelta reunalta. 

Step 3. Leikkaa pehmusteet oikean kokoisiksi siten että uloimmat kappaleet ovat suuremmat kuin sisimmälle tulevat. Tällöin tyynystä tulee ihan muhkean ja kutsuvan näköinen. 

Step 4. Ompele/Liimaa pehmusteet reunoista kiinni toisiinsa jottei ne liiku tyynyn sisällä ja menetä muotoaan.

Step 5. Laita pehmuste tyynyn raakileen sisälle ja ompele viimeinen reuna kiinni tai ompele siihen vetoketju.

Tyynygeeni tuotoksia

Entisellä pitsiliinalla koristeltu tyyny kuuluu myös suosikkieni joukkoon. Vaikka jokainen noista ihanan pehmeistä lapsosistani omistaakin aivan erityisen paikan sydämessäni ja ennen kaikkea kodissani. Jokaista on ollut ilo tuunata ja voin vain todeta että hermot menee pitsiliinojen päitä päätellessä kun silmukat karkaa ja tyynyihin painaessa kuvia kannattaa aina, siis AINA, varoa ettei levitä väriä joka paikkaan niillä ihanilla pikku sormillaan jotka on aivan siinä väriaineessa.

Niin ja pieni vinkki kaikille, joilla tyynyliinoja on enmennän kuin sukkia, mutta säilytys tilaa ei ollenkaan, tai joiden pitää hieman piilotella todistusaineistoa siltä miehen korstolta joka asuu samassa osotteessa. Kerrostakaa. Itselläni jokaisen tyynyliinan alta löytyy toinen, jopa kolmas päällinen joka vain odottaa oikeaa mielentilaa päästäkseen oikeuksiinsa.

Jos joku jäi miettimään miten mikäkin on tehty laitelkaan kommenttia niin postailen ohjeita sitten. Ja kertokaa ihmeessä mitä mieltä olette. Niin ja koska tyynyjä ei koskaan voi olla liikaa on uusi tyyny taas tuunauksen alla... Vielä kun oppisi virkkaamaan niin elämä olisi helpompaa :D ...

Pientä fiksaamista

Ongelma. Siitä se aina lähtee. Joko jokin on rikki tai ei muuten vaan enää "toimi" käytössäni. Liian pieni, liian suuri tai liian lyhyt. Siitä se pakonomainen tarve lähteä muokkaamaan ja korjaamaan alkaa. Mietitään, suunnitellaan ja hankitaan tai etsitään omista nurkista oikeat tarvikkeet joilla muutos saadaan aikaan. Yleensä pihdit ja pikaliima kantaa jo aika pitkälle. Olen vuosien ajan jo muokkaillut omia vaatteita, tavaroita ja huonekaluja käyttööni sopiviksi. Aina muutos ei ole ollu niin onnistunut, mutta oonpahan itse ryssinyt ja päässyt kokeilemaan. Joskus jo pelkkä hihnan vaihto tai helman lyhennys on riittänyt. Ei se muuta maailmaa, mutta minun pikku kuplani ainakin on sen päivän tai muutaman seuraavankin paljon onnellisempi ja valoisampi.

Aina näpertelyni idea ei ole muuttaa tuotteen ulkonäköä, vaan antaa sille uusi elämä, eikä se aina ole niin maatamullistavaa. Tämän blogin idea onkin vain auttaa näkemään se mahdollisuus, mikä siinä vanhassa juttusessa on, mutta joka ei enää oikein toimi. Vanhan asian muokkaaminen ja korjaaminen tekee siitä uniikin ja juuri itselleen sopivan tuotteen, jolla myös säästetään luonnon varoja.

Vuosia sitten ostin itselleni ihanan punaisen laukun, joka silloiseen tyyliini ja makuuni sopi lyhyine olkahihnoineneen. Silloin ei haitannut että laukku oli kainalomallia ja vei viimeisetkin hermot, kun ei pysynyt olkapäällä ilman  liimaa tai toisen käden kunnollista puristusta. Nykyään haluan pitää hermot viileän rauhallisina ja kädet laukku vapaina. Ei siis auttanut kuin joko ostaa uusi laukku tai tehdä pientä fiksausta entiseen. Monien erilaisten ideoiden ja kokeilujen jälkeen, hieman jopa vahingon kautta löysin ratkaisun. Vanha punainen kalanruotoletitetty vyöni pääsisi uudeksi ja ennen kaikkea pidemmäksi laukun hihnaksi. Vapaus laukun pitelystä olisi koittanut!

Muutos siis alkoi siitä, että leikkasin vanhan hihnan laukusta irti. Irrotin tulevasta hihnasta vyön soljen ja leikkasin päät oikean kokoisiksi, jonka jälkeen ompelin päät kiinni laukun metalli renkaiden ympärille. Helppoa ja tehokasta. Ompelussa kannattaa pitää mielessä että se sattuu. Nahka on aika vahvaa ja vahinkoja sattuu... Nimerkillä sormesta tulee verta. Muutos ei sinäänsä muuttanut ulkonäköä liki ollenkaan, mutta käyttömukavuutta sitäkin enemmän.

Vanhalla olkahihnalla

Muutoksen jälkeen

Ja eikun seuraavien projektien pariin. Hauskaa viikonloppua vaan muillekin!