maanantai 26. marraskuuta 2012

Kuvat käyttöön

Kaikilla on jokin heikkous. Joidenkin sydän alkaa pamppailemaan tuhatta ja sataa kun näkevät siistin auton, prätkän, pojan, mekon tai maailman kauneimman parin kenkiä. Minun salainen paheeni (kaikkien muiden "salaisten paheideni" joukossa) on kauniit kuvat ja kortit. Jos näen kuvan joka miellyttää se on aivan pakko ostaa tai leikata ja ottaa talteen. Ja tästä on hieman tullut jo ongelma. Addiktio. Kun kaapit pullistelevat kortteja ja leikattuja kuvia on niille lopulta keksittävä jotain käyttöä, tai ne joutuvat roskiin liian tavara ahdistuksen kourissa ollessani. Perus keino ottaa kuvat ja kortit käyttöön on tehdä kollaaseja ja erilaisia tauluja, jotka sitten voi kehystää ja laittaa seiniä koristamaan. Itse näpertelijänä olen ihastunut niiden lisäksi, rumien asioiden kaunistamisesta. Joten jokin aika sitten kaivoin esiin kaikki rumat vihkoset, kirjaset ja kansiot ja ryhdyin töihin. Leikkelin, liimailin ja sommittelin ja lopulta edessäni olikin kasa kauniita asioita.

Valokuva-albumi/matkapäiväkirja, vihkoja, kirjasia ja kulmakansioita kaunistettuina.


Vuosien aikana olen tehnyt ja tuunaillut monia muitakin kirjasia niin itselleni kuin lahjaksi, joita ei nyt löytynyt kuvattavaksi. Tein muunmuassa siskolleni hänen Japanin matkastaan satukirjan, joka tietenkiin kuvitettiin siskoni ottamilla matkakuvilla. Yksi suosikeista noista yllä olevista on ehdottomasti tuo vihreä valokuva-albumi/ matkapäiväkirja johon laitoin muistoja ja erilaisia lippuja ja lappusia 2 viikon euroopan valloitukseltani miljoona vuotta sitten.

Mahdollisuuksia on aivan rajattomasti mitä kaikkea voi tehdä. Ja tämä on niin yksinkertainen tapa piristää omia tavaroita. Eikä maksa mitään. Vaatii vain aikaa ja liimaa :) . Ja materiaaleina voi käyttää lahjapapereita, värillisiä papereita ja kartonkeja, nappeja, nauhoha, kiviä, simpukoita, kaarnaa... Ihan mitä vaan mieleen tulee! Ja lopputulos on aina jotain aivan ihanaa ja erilaista! I´m loving it! Tämä antaa myös hyvän tekosyyn jatkaa kuvien ja korttien keräilyä.. Eihän sitä koskaan tiedä milloin niitä taas tarvitsee ;) .








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti